Helsingin kaupunki oli lähettänyt ensimmäisiin juhliin terveystarkastajan, jonka legendaarinen lausunto kuuluu näin:

”Huomiot: Kaunis ilma. Iloisia ja vireitä puffettimyyjiä. Hommat hyvin hallinnassa. Teatteriteltta täynnä kuin nuijalla lyöty (klo 12 jälkeen). Kaikki eivät mahdu sisään. Pienet lapset ryömivät sinne teltan helman alta, luvallisesti totta kai. Esitys menee yleisöön. Naurua aivan aitoa, taputuksia. Tämä on hienoa. Tämän tapahtuman hengessä ei ole valhetta – ei rahaa. Ehdotetut toimenpiteet: Jatkakaa.”

Paavo Koljonen, terveystarkastaja

 

Ensimmäiset Kumpulan kyläjuhlat (silloin Kyläkarnevaalit) järjestettiin keväällä 1991. Ne oli ideoitu edellisenä syksynä lentopalloseura KuPaRan (Kumpulan Pallon Rakastajat) treenisaunan lauteilla. Löylyssä ideoitiin yhteinen alueen asukkaiden kirpputoripäivä ja asiakkaiden houkuttelemiseksi kirpputorin ympärille kaupunginosatapahtuma.Ensimmäiset juhlat olivat menestys ja yllättivät tekijänsäkin, jotka olivat pääosin Kumpula-seuran ja urheiluseurojen ToTe (Toukolan teräs) ja KuPaRa jäseniä. Kumpula koristeltiin juhlapäiväksi ja kaikenikäisille tarjottiin musiikkia ja teatteria – ja kirpputorikauppa kävi kuin siima.

Tapahtumalla on edelleen käytössä ensimäisissä Kyläkarnevaaliessa onnistuneeksi testattu runko. Kumpulaa halkova Limingantie suljetaan autoliikenteeltä, jotta asukkaat saavat nostaa kirpputoripöytänsä kadulle ja Kumpulan pallokentille ja aukioille pystytetään esiintymislavoja. Halukkaat saavat pitää pihoillaan kahviloita, mutta myös yhteisesti järjestetään ruokamyyntiä kulujen peittämiseksi. Kaiken ohjelman tulee olla pääsymaksutonta, juhlat järjestetään talkoovoimin ja esiintyjät etsitään esiintymään korvauksetta omasta tuttavapiiristä. Kenellekään ei makseta; kaikki toimijat ovat mukana talkoohengessä.

Into yhteisen ison tapahtuman järjestämiseen sai ihmiset huomaamaan, että myös talviaikaan olisi mukava puuhata yhdessä. Vuosikymmenen alkupuolella virisi idea asukastilasta, jossa voisi kokoontua ja harrastaa erilaisia asioita. Kaupunki lupasikin rakentaa ns. palvelutalon Kumpulan ja Toukolan asukkaille, mutta vuosien kädenväännön jälkeen hanke peruttiin aivan loppumetreillä, juuri kun rakentamisen olisi pitänyt alkaa. Lopulta saatiin kaupunki ostamaan Intiankadulla pitkään tyhjänä ollut liiketila asukastaloksi, jonka kaksivuotinen remontointi ja varainhankinta söivät 1999 juhlien järjestämisenergian. Samana vuonna aukaistiin helpottuneissa tunnelmissa Kumpulan Kylätila, ja Kyläjuhlien järjestäminen kulttuuripääkaupunkivuodeksi 2000 alkoi.

Vuoden 2000 Kyläjuhlien jälkeen seuraavia juhlia jouduttiin odottamaan neljä vuotta, mutta ja tästä eteenpäin Kyläjuhlat ovat olleet joka toinen kevät alueen asukkaiden talkoilla järjestämä suurtapahtuma. Asukkaat odottavat niitä innolla, osa päästäkseen järjestämään ja osa myydäkseen nurkkiin kertyneet tavarat. Kumpulan kyläjuhlien monenkirjavan vapaaehtoiskoneiston energiakeskus on asukastalo Kumpulan Kylätila. Hermoverkon lankoja pitää kädessään ja orkestroi lehmänhermoinen Kylätilan toiminnanjohtaja Sari Väntänen. Asukastalossa on paljon erilaisia tapahtumia ja viikoittaisia harrasteryhmiä, jotka osaltaan lisäävät alueen viihtyvyyttä, elävyyttä ja yhteisöllisyyttä.